sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Muovipussukka ja nappeja nappeja

Kevään tullessa ompeluinto sen kuin kiihtyy. Siis intoa olisi ommella vaikka mitä, joku vaan jos piirtäisi kaavat. Joten yleensä ompelut jää sitten tekemättä, koska inhoan yli kaiken kaavojen piirtämistä sekä niiden ja kankaiden leikkaamista. Osasyynä ehkä siksi, että työ tarvitsee tehdä lattialla, eikä selkä oikein tykkää tuntitolkulla kyyristelystä. Oi jos mulla ois henkilökohtainen leikkaaja...! 


I just want to sew more and more whenever spring is coming. I could just sew, if somebody would bring me patterns. So usually I don't sew, because I hate more than anything drawing and cutting patterns plus cutting fabrics. Partly because of that I have to do the job on the floor, we don't have a table big enough and then my back hurts really badly. 






Nyt oli kuitenkin IHAN pakko saada ommeltua jotain, joten leikin vähän muovipusseilla. Seeprakuvioisen muovipussin olen saanut jostain ja leikkasin sen tätä varten puoliksi. Sulatin sen silitysraudalla yhdessä valkoisen muovin kanssa, jotta siitä tuli vähän tukevampi. Pohjasta tein extrapaksun sulattamalla vahvempaa muovia kaksinkertaisesti ja vielä lisänä yhden ohuemman muovin. 
Ommellessa halusin saumanvarat tarkoituksella jättää etupuolelle. 


But  today I just HAD to sew something, so I played a bit with plastic bags. I cut a zebra plastic bag in two peaces. I melted it together with a white plastic with an iron, so that the plastic would be stronger. The bottom is extrastrong with two layers of stronger plastic and one regular plastic. 
The seams are deliberately on the right side.




Käsikahvoihin lisäsin myös vahvemman muovikassin kahvat ja ompelin siksakit ympärille. Yläreunassa kävi vahinko, kun se suli yhdestä kohtaa. Päätinkin sitten tehdä koko reunasta repaleisen.


I melted also the handlebars of the stronger plastic bag together with zebra plastic. I sewed around the wholes as well. There happened an accident when I was melting them and the edge melted completely. So I decided to melt the whole edge like that. 




Ompelin vielä napit kulmiin, jotta yläosa on tukevampi. Tosin napit eivät ole ommeltu läpi, vaan kassin sisäpuolelle ja tuohon kassin etukappaleelle tein reiän napinläveksi, joten saan ne halutessa auki.
Tätä voisi käyttää vaikka uintipussukkana kuljettaen siellä pesutarvikkeita ja märkää uikkaria. 


Lisää hienoja muovipussisulatustöitä löytyy täältä blogista.


I sewed buttons on the corners, so that the top of the bag would be stronger. I haven't sew the buttons through the bag, they are sewed on inside and there are buttonholes on the front side of the bag so that I can open them when wanted. 
I could use this as my swimming bag, as carry my washing items in there as well my wet simming suit. 


More great melted plastic bag items you can find in this blog. 






Eräs ystävä oli Filippiineillä visiitillä ja sain tuliaisiksi kilon erilaisia nappeja. Eiköhän näillä vähän aikaa pärjää :) 


A friend of mine was in Philippines and he brought me as a present a one kilogram of dissimilar buttons. I think there are enough buttons for my use for a while :)

maanantai 21. helmikuuta 2011

Vaahtokarkkikynsikkäät


Ohje: Ann Budd, Fingerless Mitts in a book Weekend Knitting
Lanka: Pohjana Novita Nalle luonnonvalkoinen
Värit: Kool-Aideilla lemon-lime ja pink lemonade
Menekki: ~25 g
Tiheys:??
Puikot: 4 mm bambu
Koko: S(/M)

Halusin vaihteeksi tehdä jotain nopeaa ja valmista, joten päätin perjantai-iltana neuloa sormettomat. Minulla on kirjastosta lainassa Melanie Falick: Weekend Knitting, jossa oli Ann Buddin superkiva ja nopea sormettomien malli, jota ajattelin testata. Ensimmäisestä tuli liian pieni, joten jouduin neulomaan muutaman lisäkerroksen ja yhden lyhennetyn kerroksen. 

Lauantaina päätimme sitten ihan ex tempore lähteä erään ystävämme syntymäpäiväjuhlille. No, koska ensimmäinen sormeton oli jo lähes valmis ja tiesin, että toisessa ei menisi niinkään kauan aikaa (jos ei mitään oikkuja sattuisi matkalle...), ajattelin kyseiset sormettomat lahjoittaa sankarille. Sankari oli oikein tyytyväinen ja otettu ja nimesi nämä heti vaahtokarkkisormettomiksi :)
 
Aika kiirus tuli saada nämä valmiiksi, siksi kuvat on otettu vauhdissa ja siinä rytäkässä unohdin punnita, paljonko kyseiset sormettomat painoivat, joten langan menekki on noin suurinpiirtein. 





For a change I wanted to get something finished and wanted to knit some little and quick project. On Friday evening I started to knit these fingerless from a Melanie Falick's book: Weekend knitting (borrowed it from our library). the pattern is by Ann Budd and those fingerless are super nice and very easy and quick to knit. My first fingerless turned out to be too small, so knitted some extra rows and one short row more.

On Saturday we decided ex tempore to celebrate our friend's birthday. Well, first fingerless was almost finished and I knew that that wasn't going to take too much time to knit the other one, I decided to give those for the birthday girl. She was very pleased and flattered and named the fingerless as marshmallow-fingerless :)

I had a bit hurry to get these done, and finished just in time, so I quickly snap a photo of them and didn't remember to weight out the weight of the yarn so it's approximately. 


Lanka on itse värjätty joskus vajaa vuosi sitten Kool-Aideilla ja vihreää käytin muistaakseni puoli pussia ja vaaleanpunaista yhden kokonaisen pussin.

I have dyed this yarn myself with Kool-Aids somewhere about year ago, so if I recall correctly I used a half of package the lime green and one package light pink. 

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Raitaa, raitaa

Kuva: Avokki
Photo by: My boyfriend

Ohje: Skew (R)
Lanka: Lang Yarns, 
Jawoll magic, 70 % villa
30 % polyamidi
Väri: 84.0053 
pinkki/oranssi/
lila/musta
Menekki: 68 g
Tiheys: 28 s ja 39 krs
Puikot: 3 mm pyöröt; Knit Pro ja Addin metalliset
Koko: EU 36-37


























Aloitin sukkien neulomisen ihan innolla ja ensimmäinen sukka valmistuikin suhteellisen nopeasti, ihan itsekin yllätyin. Toisen sukan kanssa homma sitten takkuili, tein sitä vain vähän kerrallaan.



At first I was so keen on to knit these socks! I finished the first sock quite quickly, even I was surprised. But it was such a struggle to knit the second one and I did it little by little.




Siinä vaiheessa kun kantapäälisäyksiä olisi pitänyt aloittaa, oli langassa solmu. Neuloin jonkin matkaa kunnes hoksasin, että raidoitus ei jatkunutkaan samalla tavalla. Jouduin siis purkamaan sukasta pari kerrosta ja lisäksi purkasin lankakerää, jotta löysin sen kohdan kerästä, jotta millä värillä minun tuli jatkaa. Kerää purkaessa huomasin myös, että raidoitus olisi lähtenyt kaiken lisäksi väärään suuntaan (tämän hintaluokan langassa!). Eli kun sen olisi pitänyt mennä pinkki, oranssi, lila, pinkki jne, olisi se tämän kerän mukaan neulottaessa mennyt pinkki, lila, oranssi, pinkki jne. Tästä siis todella pitkä miinus kyseiselle langalle.
Epähuomiossa sitten heitin työn sohvalle ja noustessa saksia hakemaan onnistuin polvellani painamaan ylläri ylläri, puikon poikki! No, se onneksi meni pituussuunnassa, joten sen liimaus onnistui hyvin. Tässä vaiheessa en voinut kuin nauraa; siis ihan sama kuinka paksuilla Knit Pro:illa neulon, niin ei työtä ettei puikot katkeaisi!
Neuloessani tätä kyseistä epäonnen sukkaa seuraavan kerran luennolla, huomasin, että toinenkin puikko oli poikki! Aaargh. No omapa oli vika, miksi en ollut irrottanut puikkoja kaapelista. Onneksi minulla oli ennen seuraavia luentoja hyppytunti (koska en olisi jaksanut istua loppupäivää vain kuuntelemalla ja nukahtamatta) ja painelin Menitaan ostamaan metalliset puikot. Voi että ne oli/ovat hyvät!


When I was starting to make increases for the heel, there was a knot in the skein. I knitted few rounds until I noticed that the striping wasn’t continuing like it should been. So I ripped a couple of rounds and I also pulled the yarn from the inside of the skein so that I could continue with the right color. Then I noticed that the striping was backwards (in this quite expensive yarn!). I mean that it should have gone like this: pink, orange, purple, pink and so on. Instead the striping was going now like this: pink, purple, orange, pink etc.  So I give a looooong minus to this yarn, because of that.
Well, after rewinding the skein I was standing up from a couch to get scissors and didn’t notice my work, which I had just thrown somewhere. My knee broke a needle! What a big surprise… I managed to glue the needle again. But actually now it was just funny, I said to my boyfriend that it’s probably impossible for me to knit whit Knit Pros without braking at least one needle during the process :D No matter which needle size I'm using…
When I next time started to knit the sock on a lecture I noticed that another needle was broken as well! Aaaargh. Well, my own fault, I hadn’t taken those needles off the cable. Luckily I had free time before afternoon’s lecture (I wouldn’t have managed to only sit and listen without falling asleep), so I marched to Menita to buy some metallic needles. Boy there were/are so fantastic to use!


Kuva: Avokki
Photo by: My boyfriend
Kun olin kyseisessä sukassa kantapääsilmukat lisännyt, huomasin, että minulla oli tullut 2 silmukkaa liikaa etupuolelle. Siis jo jalkaosiota neuloessa.  Pähkäilin ja tuskailin siinä aluksi ja päädyin lopulta purkuun. Olin vissiin liian intensiivisesti tuijottanut Jussi-gaalaa huonoissa valoissa ja olin mennyt laskuissa sekaisin.
Kun olin osion neulonut uudelleen, huomasin, että minulla oli edelleen yksi silmukka liikaa samaisella pätkällä, mutta sitä en enää lähtenyt metsästämään, vaan sumplin sen ja kavensin.
Kantapään kun sain tehtyä, niin homma lähti taas rullaamaan ja neuloin varren yhdessä illassa. Metallipuikoilla tuli ehkä aavistuksen tiukempaa käsialaa, mutta ei siinä huomattavaa eroa ole, eiköhän nämä käytössä löysty. Tai siis minähän olen mestari sileyttämään :D.



Kuva: Avokki
Photo by: My boyfriend
When I had done those heel increases I noticed that I had 32 stitches instead of 30 on the first needle. Whaaat? Those stitches I had made when knitting the foot. First I sweat and panicked, but in the end I made a decision to rip those rounds. Again… When I had knitted AGAIN those heel increases I noticed that I had 31 stitches! This time I didn't ripped, I decided to decrease it.

When the heel was finished the rest of the work went well and I knitted the leg in one evening. I think that those metallic needles  made my knitting a bit tighter, but the difference isn’t so noticeable. It will probably loose after using the sock for a while. Hey, and I’m a master with steaming and finishing… :D





Kuva: Avokki
Photo by: My boyfriend
Loppujen lopuksi olen tyytyväinen, sukista tuli kivat. Lankaan en kyllä ole niin tyytyväinen ja se tuntuu aika pörröiseltä, joten liekö huopuu käytössä. Ja vähän jännittää miten se kestää kulutusta, mutta aikahan sen näyttää. En välttämättä osta toista kerää, niin katkera olen siitä solmusta, puikotkin kun menivät poikki... ;) 


In the end, I’m pleased with the result. The socks look cool. But I’m not so pleased with the yarn and it feels a bit fluffy so we will see if it’s going to felt on use. And I’m a bit nervous how long these socks are going to last, but only time can tell that. I won’t probably buy another skein of this yarn, so bitter I’m about that knot, because my needles broke in pieces too… ;)


Kuva: Avokki
Photo by: My boyfriend
Työ sinänsä oli haasteellinen, koska lanka oli eri vahvuista kuin ohjeessa, joten jouduin käyttämään jonkin verran päätä, jotta sain laskettua oikeat silmukka- ja kerrosmäärät. Sen lisäksi oma jalka on kokoa 36-37 ja ohje on kirjoitettu 39 jalalle.



The process itself was demanding, because the yarn has a different weight than the one in the pattern. So I had to use my head and calculate, before I found the right numbers of stitches and rounbds. And not just that, but my foot is size EU 36-37 and the pattern is for the size 39. 



Muutokset:

Eli loin 12 s (6 silmukkaa puikko). Tein esnimmäiset lisäykset kunnes minulla oli 44 silmukkaa. Sen jälkeen tein toiset lisäykset, kunnes minulla oli 60 silmukkaa (30 s/puikko). 


Neuloin ohjeen mukaan jalkaterän osuuden, kunnes työn pituus oli kärjestä mitattuna n. 15 cm (lyhyempi sivu ~10 cm)ja aloitin neulomaan nilkan sisäpuolen. Sen neuloin kuten ohjeessa, joten minulla oli lopulta 72 silmukkaa (12 silmukkaa nilkkamerkkien välissä).

Minikiilassa neuloin kerrokset 1-4 kerran, toistin ne vielä kertaalleen (ohjeessa 2 toistoa). Silmukoita yhteensä 84. Nilkkamerkkien välissä 20 silmukkaa.

Kantapään muokkauksessa (oikea sukka) neuloin ensin 16 silmukkaa. Loput silmukat neuloin ohjeen mukaan. Eli nilkkamerkin ja kantapäämerkin välissä minulla oli koko muokkauksen ajan 13 silmukkaa 15 sijaan. Vasemman sukan muokkauksessa, kun pitää neuloa 10 oikein, neuloin siis 8.  
Toistin muokkauksessa saman kerrosmäärän, mitä ohjeessa oli. Minulle jäi silmukointiin 13 silmukkaa.

Origamihetkessä minulla oli siis 13 silmukkaa ohjeen 15 sijaan. Oikeassa sukassa  minulla oli 28 silmukkaa ennen uutta kerroksen keskikohtaa ja sen jälkeen toisella puikolla 35 silmukkaa. Vasemmassa sukassa päinvastoin.

Minikiilan kavennuksissa neuloin kerrokset 1-4, toistin ne kolme kertaa (ohjeessa 4 toistoa) ja toistin vielä kerroksen 1. Neuloin varren halutun mittaiseksi ja tein lyhennetyt kerrokset kuten ohjeessa, mutta minullahan silmukkaluku oli pienempi (30). Eli ensimmäisellä kerroksella neuloin 29 s, "nurjalla" puolella 29s sitten toisella kerroksella 25, "nurjalla" samat jne.. Eli  kuten ohjeessa, jäin aina kahden silmukan päähän edellisestä aukosta.


Loppuohjeessa ei ollutkaan mitään muokattavaa, vaan neuloin kuten sanottiin.



Changes I made:

I casted on 12 sts (6sts/needle) 
Increased until I had 44 sts. After that I increased until I had 60 sts totally.
I knitted until the foot length was from the top about 15 cm (6 inches), so the shorter length was only 10 cm (4 inches).
I knitted the inner ankle as it was in the pattern. So I had totally 72 sts, 12 between the ankle markers.
Increase mini-gusset: Knitted 1-4, repeated only once, so I had 84 sts, 20 sts between markers.
Heel shaping (RIGHT SOCK): Knitted 16, after that did as it’s said in the pattern. So I had 13 sts between the first and second ankle marker (instead of 15). 
LEFT SOCK: when it comes to time to knit 10 sts, I knitted 8.
RIGHT SOCK: After the origami moment I have 28 sts before COR for back leg and 35 sts after COR for front leg. 
LEFT SOCK: vice versa

Decrease mini-gusset: knitted the rounds 1-4, after that repeated them twice and one time more the round 1. Then I knitted the desired lenght.
Short rows I knitted as it was said in the pattern, only that I had of course 30 sts. So I knitted 29 sts on the first half, purled 29, then knitted 25 and on the other side purled 25, etc. 
Finally knitted the ribbing about 4 cm (1,5 inches).



sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Lankoja, lankoja





Sattumalta törmäsin Ravleryssä myytävään Wolleiseen. Väri kolahti kuin metrinen halko ja sehän oli ihan pakko saada. Vyyhti oli ns. värivirheellinen, liukuma ei ollut aivan tasainen. Mielestäni se on vain parempi noin. Tai saa nähdä sitten neuloessa, mutta ainakin mielenkiintoisempi.

Accidentally I noticed in Ravelry a skein of Wollmeise, which someone wanted to sell. I fell in love with the color immediately, I had to have that skein. The dyeing was failed on this one, but it didn't matter. Actually I think it's better looking like that. 







Etsyssä oli myynnissä kesäsukkalankaa (Simple Scarves). Sen kirkkaat värit suorastaan huusivat näytöltä minulle. Joten sekin napsahti ostoskoriin. Ja kyllä on oikein herkulliset ja karkkimaiset värit,  sukkamallikin on suurin piirteiun tiedossa, tulis vaan se kesä :)

In the Etsy there was some yarn for summer socks (Simple Scarves). The bright colors of the yarn was screaming at me from the screen for to buy that skein. So I did. Oh those colors look so yammy and candylike. I have a hunch, which socks I'm going to knit. Only if the summer would come some day. (We have some more snow (!) and about -20 °C here in the South-Finland.) 



Eräänä perjantaiaamuna satuin sattumalta olemaan koneen äärellä Wollmeisen päivityksen aikoihin. Ei muuta kuin katsastamaan mitä siellä oli tarjolla. Kyllähän sieltä yksi vyyhti tarttui koriin.  Puolustukseksi voin sanoa, että minulla oli ollut todella masenatava ja inhottava viikko, tarvitsin siis jotain piristystä.
Väri on todella kirkas ja intensiivinen oranssi. Ensin vähän säikähdin, mutta loppujen lopuksi pidän väristä todella paljon. En osaa päättää neulonko tämän yksin vai jonkun toisen kanssa.

And one Friday morning I was surfing in the internet when I remembered the Wollmeise update. So first I looked what they had to offer and then decided to buy one skein. For my defense, I had have a terrible week and needed some cheering. The color is really bright orange. First I tought it was too bright, but actually I love it. Now I can't decide whether I should knit only this or do some colorwork with some other skein. 




Ja viimeiseksi ihan vahinko-ostos (eikös nämä kaikki?? :D). Oikeastaan tämä on siskon vika. Hän on juuri opetellut neulomaan 16 vuoden tauon jälkeen. Eli viimeeksi koskenut puikkoihin ala-asteella ja silloinkin hyvin vastentahtoisesti. 
No nyt hän otti ja päräytti ensimmäisenä työnään Lacy Baktuksen (suomensin ohjeen hänelle), eikä siitä tullut ollenkaan hullumpi, olen todella ylpeä hänestä! Hän sitten innostui neulomisesta (etenkin kun kukaan ei ole arvostelemassa hänen työtään ja lyttäämässä pienen tytön intoa) ja halusi aloittaa seuraavan projektin. Heidän kylillään kun ei lankakauppoja ole niin minkäänlaisia, laittoi hän minut asialle. Olin Menitaan menossa joka tapauksessa metallipuikkoja hakemaan katkenneiden puisten tilalle, mrr.
Enpä sitten osannut päättää kahden kerän välillä joten otin molemmat, joista hän –tai siis hänen poikansa- valitsi mieluisimman. Ja tämä ”ylimääräinen” jäi minulle. No eipä silti, olisin tarvinnut testimateriaalia erääseen opiskeluprojektiin joka tapauksessa. Testissä vertaamme mm. tämän ja Nallen eroja eri testimenetelmin, tuloksista sitten joskus tulevaisuudessa.

And finally some accidentally buyed yarn (aren't these all?? :D). Actually this one was my sister's fault. She has just learned to knit after 16 years. It means that the last time she used needles was on her 6th class, and she disliked the knitting, mainly because of the teacher. 
Well, now she did as her first knitting Lacy Baktus (I translated the pattern for her) and it's not bad at all! I'm so proud of her! 
Well, she really enjoyed the knitting (nobody does give her grades and kill her enthusiasm) and wanted to start a next project. In their village there are no yarn shops, so I did the shopping for her. I was anyway on my way to Menita to buy some metallic needles to replace the wooden ones (which broke in two, AGAIN). I couldn't decide between two skeins so I took those both so that she -or actually her son- could choose the one for her. And this was left to me. Well, I would have needed it anyway, because I need some testing material to a school project. We're about to test some different yarns with different tests. I'll report results someday in the future.


Nyt ryhdyn ostolakkoon. Eipä silti, ei sitä opiskelijalla ole enää varaakaan, etenkin kun kesällä pitää keskittyä kandiin eikä ole aikaa tehdä töitä niin paljon. 

Now I won't buy anything anymore. Not that I would have afford as a student. Especially when I have to concentrate in the summer to my bachelor's degree instead of working so much. 

perjantai 11. helmikuuta 2011

Keväthuivi

Merino/Silk Sock Yarn,
70% merino wool, 
30% silk
Väri: O'Malley, vihreä-harmaa
Menekki: 100 g
Tiheys: 18 s 35 krs
Puikot: 3,5 mm bambu
Koko: 139 x 49 cm

Vihdoinkin jotain valmista! Tätä neuloin monien muiden projektien ohessa, tosin tätä tuli neulottua ehkä eniten. Oli niin aivotonta neulomista kuin voi vaan olla. Edellisen Gabriel's Wingsinhän lahjoitin siskolle. Tässä huivissa en soveltanut mitään, vaan tein täsmälleen ohjeen mukaan. Lankaa jäi yli ja olisin varmasti saanut yhden sileän neuleosuuden tehtyä, mutta en ottanut sitä riskiä, koska halusin virkata pitkälle sivulle kiinteitä silmukoita reunaa tasoittamaan.



Finally I finished something! I knitted this by other projects, but mostly I knitted this one. It was so brainless knitting that the knitting can only be. Previous Gabriel's Wings I gifted to my sister. This scarf I knitted as the pattern was written and so I didn’t improvised anything. I think there would have been still enough yarn for one stockinette stitch section, but I didn’t take a risk, because I wanted to make a double crochet edge for the longest side.


Eli lankaa jäi virkkauksen jälkeen yli. Päätin lopusta tehdä hapsut. Hapsut voisivat olla vähän pitempiä, mutta en suunnitellut niiden tekoa tarpeeksi tarkkaan, joten niistä tuli vähän lyhyehköt.

So after crocheting I still had some yarn left. I decided to make some fringes. The fringes could be a bit longer, but I didn’t counted the amount of them forehead, so they are now a bit short.





Tämä huivi menee juuri ja juuri kaksi kertaa kaulan ympäri, joten saan sen solmittua eteen. Värit ovat ihanat ja lanka on todella mukavan tuntuinen. Tosi pehmeä ja juuri sopivan paksuinen; ei liian ohut eikä liian paksu, ja sitä oli oikein ilo neuloa, silmukat oikein lensivät puikoilla.


This scarf is long enough to be wrapped twice around my neck. I love the colors and the yarn feels so comfortable. It’s so soft and the fingering is exactly perfect. It was so lovely to knit this yarn, it felt like the stitches flew on the needles.





Olen oikein tyytyväinen ja väri tuo hieman piristystä tähän talveen. Tosin päivät alkavat olla valoisampia, joten eiköhän se kevät sieltä kohta tule!



I’m very pleased to this scarf and the colors brighten a bit in this cold and dark never-ending winter. Although the days starts to be a bit lighter, so maybe the spring eventually will come soon!



keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Kirjoja, kirjoja




Tämän kevään ja kesän eniten aikaavievä projekti tulee olemaan kandidaatin tutkielma. Ja aikas yllättävää, että aion tutkia neulomista. Tutkimukseni 96 prosentin todennäköisyydellä kohdistuu taidon oppimisen tutkimiseen, miten neulonnan taito opitaan lapsena. Tästä ei kuulemma ole tehty tutkimusta ja se monen miljoonan muun asian joukossa kiinnostaa minua suuresti. Kysyin neulonnan lehtoriltamme, että mistä voisin lähteä liikkeelle ja hän vinkkasi pari teosta. Toista oli yliopiston kirjastossa vain yksi kappale, sekin lainassa. Joanne Turney: The Culture of Knitting (2009). Eikun Amazoniin siis. Sieltä se löytyi ja ihan kohtuuhintaisena.








I’m going to spent most of my free time at this spring and summer with my bachelor’s degree.  Surprise surprise I’m going to research knitting. It’s 96 % certain that I’m going to research how children learn to knit, what words they use and how they adapt the skill. Something like that. Nobody hasn’t done research about this area here in Finland and I’m so in to it! Among billion other interests with knitting. 
I asked our knitting lecturer where I should start and she recommended me a couple of books. There were only one book of the other one in the library of the University and that wasn’t even available so I thought about buying one. Joanne Turney: The Culture of Knitting (2009). So I clicked immediately into the Amazon when I arrived home. I found the book for reasonable prize.



Hetken harkittuani päädyin siis ostamaan kyseisen teoksen.  Ja neljä muuta ei-niin-tieteellistä –kirjaa, ehe. Tai ainahan niitä voi ”tutkimusmateriaalina” käyttää. Jos keskittyisinkin ohjeiden kuvitusten tutkimiseen, hmmm... No mutta oikeasti, ku halvalla sai. Ja nytpä voin omaan kandilähdeopukseen tehdä merkintöjä mielin määrin. Sen verran mitä olen sitä silmäillyt, kirja vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta, vaikka tieteellistä tekstiä onkin. Eikä kielikään tunnu aivan liian ylitsepääsemättömältä ymmärtää.



After thinking a while, I ended up to buy that book. And four others not-so-academic-books, ehem… Well, I can always use those books as “research sources”. If only I would research how the patterns are illustrated or something… Well, but seriously, they were low prized. And now I can make some marks into my bachelor's degree research book as much as I like. The book seems to be quite interesting, even though the language is scientific. And so far what I have given it a glance, the language doesn't seem to be too hard to understand.



Eli ne muut kirjat: Here's the other books I bought:

a)Ann Budd ja Anne Merrow (toim.), 2006; Favorite socks
b)Carol J. Sulcoski, 2008; Knitting Socks with Handpainted Yarn
c)Wendy D. Johnson, 2009; Socks from the Toe Up
d)Cookie Apichairuk (Cookie A) 2010; Knit. Sock. Love.




a) Odotin ehkä enemmän, muutama kiva ohje ja ohjeet on kyllä sovellettavissa omiin suunnitelmiin.

a) I expected more, a few nice pattern, you can adapt some charts and design for your own sock designs.




b) Oooooh, tää oli kirja niin just mulle! Todella positiivinen yllätys. Monta ohjetta, jotka haluaisin toteuttaa just nyt heti tältä istumalta.


b) Oooooh, definitely this was the book for me! Really positive surprise. I would want to make many of these patterns right away, immediately.




c) Tästäkin löytyi monta kivaa ohjetta ja hyviä tekniikkavinkkejä. Tosin kuvitus tekniikkavinkeissä olisi voinut olla hieman  värikkäämpi, mustavalkoisesta ei saa välttämättä niin hyvin selvää. Yksi ohje tulee heti puikoille, kunhan edellisiä on saatu pois... Mistä puheenollen, menee hermo Skew II:iin. Ensimmäinen sukka valmistui nopeasti, mutta se toinen... Huoh.


c) I found many nice patterns in this book too, good technique tips. Although the visualization is boring and not always helpful because of its drawn black&white pictures.  When I'll finish at least one ongoing project I'll start to knit a pattern from this book. Talking about projects. I'll loose my nerves with Skew II. I knitted the first sock very quickly, but the other one... Sigh. 




d) Tarvitseeko tästä muuta sanoa, kirjan nimi kertoo jo kaiken. Eli aivan ihania malleja ja haastetta löytyy ihan varmasti minullekin. Cookie A:n edellisestäkäänn opuksesta en ole ehtinyt yhtään ihanuutta toteuttaa. Aikomus on kova.

d) Do I have to say more, the title tells everything. Absolutley fabulous patterns and I think there's a bit challange for me too. I haven't have time to knit none of the patterns from Cookie A's previous book. Attempt is hard though. 



Ja mitäs Juju-kerhossa oli kuukauden kirjana? Joka tyypin kaavakirja II (Rinna Saramäki, Jane Palmu ja Katja Piippo, 2010). Kirjakaupassa kirjaa selattuani totesin, että se on oikein oiva opus, kivoja kuositteluja ja vinkkejä yksien kansien välissä. Ja kaavoja vielä miehillekin. Olen aikaisemmalta koulutukseltani pukuompelija ja minusta on aikaavievää tutkia miljoonia eri kuosittelukirjoja miten jokin juttu mahdollisesti ratkaistaan. Tästä on siis hyötyä itselle ja niin, niille toivottavasti tuleville oppilaille, sekä siskolle että kavereille :) Kirjan kävin ihan WSOY:n kaupasta hakemassa, ja kappas, samalla mukaan tarttui Mary Oljen Kirjokintaita (1. painos 1943). Mary Oljen kirjassa oli todella kivoja perinteisiä ohjeita ja ei edes haittaa vaikka kuvat ovat mustavalkoiset, kirja henkii menneisyyden tuulahduksia jo pelkällä fontillaan.



I also bougth a Finnish book about how to modify sewing patterns. It’s is very useful book and includes some basic patterns, even for men. I’m a sewer for my previous education and I think it’s always takes so much time to look up different instructions how to do this and that, now I have useful basics between two covers. And the book is uselful for my hopefully future students, my sister and my friends :) At the same time I bought another Finnish book Mary Olki: Kirjokintaita (1st edition 1943, this was second one). It’s about mittens by finnish knitting/crocheting/lace master Mary Olki. There are traditional patterns in the book with black and white photos, but it doesn’t matter, it feels like you travel through ages, even by looking at the font.



Eli pitää kait painua tästä neulomaan, että nuo kaikki ihanat mallit joskus ehtii toteuttaa (+ Ravelryn sadat ihanuudet). Tarkoitin siis opiskelemaan. Tekemään kandia, että ei tartteis sitä enää syksyllä –taitaisin kyllä sit olla koko yliopiston yksi niistä todella harvoista, jolla se ajallaan valmistuu. Ainakin hallitus olisi tyytyväinen :)



So, I think I have to go and do some knitting now, so that I can make all those lovely patterns in my  lifetime (+ all the hundreds lovely ones in Ravelry).  I meant that I go to study. Do the bachelor’s degree, so that I don’t have to do it anymore in the autumn. In that case I think I would be one of those rare ones at the University to get my degree done in time. At least Finnish government would be pleased :)

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Virheistä oppii

Sorry, no English version this time, too exhausting. In a nutshell: I made a huge mistake and solved the problem without ripping. 


Olin niin intensiivisesti keskittynyt nettiluentoihin, että en huomannut karkeaa virhettä eli mokaa (kuten luennoissa sanottiin) neuloessani Sagrantino Shawlin yhtä hexagonia (=kuusikulmaa). Mokan huomasin tietenkin vasta kun olin kyseisen hexagonin jo päätellyt. Olin innoissani poiminut yhden sivullisen liikaa silmukoita. Tuli kurttuinen hexagon, kun viereisen hexagonin sivuja oli otettu mukaan yksi sivu liikaa. (Piti poimia kahdelta sivulta, poimin siis kolmelta.)


Nuolten ossoittama sivu ei kuuluisi olla ihan
 näin muodokas...
..vaan ennemminkin tälläinen mallia lauta.
Mitä tekee neuvokas käsityönopeopiskelija? Ensin panikoi, hätääntyy ja harmistuu, mutta sitten tietty miettii kuumeisesti ratkaisua purkamisen välttämiseksi. Etenkin kun kyseessä on ikuisuusprojekti.  

Muistin yläasteen kässäopelta erään kikan. Neuloin tuolloin kirjoneulevillapaidan, josta tuli liian lyhyt. Silloin poimin helman joustinneuleen yläreunasta ja kirjoneuleosuuden ekalta riviltä silmukat (jätin yhden joustinneulekerroksen näiden väliin), katkaisin langan ja purkasin sen poimittujen silmukoiden väliin jäneen kerroksen, jotta joustinneule irtosi. Tämän jälkeen aloin neulomaan kirjoneuletta. 
Sopivaan kohtaan tullessani alaosa ja yläosa liitettiin yhteen silmukoimalla. Samaa kikkaa hyväksikäytin siis tässä.



Eli poimin juuri neulotun hexagonin sen sivun silmukat, jotka oli neulottu viereisen hexagonin väärään sivuun. Viereisen hexagonin sivujen silmukoita ei tarvinnut poimia, koska niissähän on luomisreuna, eli ei siis tarvinnut pelätä niiden purkeutumista.




Puikon oikeassa reunassa ensimmäisen silmukan
alla katkaistun langan toinen pää, ei oikein näy kuvassa.
Silmukoiden poimimisen jälkeen katkaisin varovasti juuri neulotun hexagonin langan poimittujen silmukoiden viereisestä silmukasta ja varoin ettei langanpää lähde purkeentumaan toiseen suuntaan. Sitä vastoin lähdin purkamaan juuri sitä langanpäätä, jolla oli neulottu poimittujen silmukoiden edellinen kerros (eli hexagonin ensimmäinen kerros). Varovasti neulan kanssa purin, jos vaikka en olisi onnistunutkaan poimimaan kaikkia silmukoita.


Oikean puolimmainen reuna on se ylimääräinen sivu, johon hexagon oli neulottu.

Kun sivu oli purettu, vapautui viereisen hexagonin se ”ylimääräinen” sivu. Poimitut silmukat neuloin puretulla langanpätkällä, jotta sain hexagoniin yhden sileän kerroksen. Tämän jälkeen otin kerästä langanpään ja päättelin sillä neuloen silmukat. Päättelyreunasta tuli paksumpi ja erilainen kuin luomisreunasta, mutta se ei haittaa, koska kyseinen sivu tuli poimittua seuraavaan hexagoniin. Enkä usko, että muutoinkaan sitä kukaan niin tarkasti olisi katsonut.

Sen hexagonista katkaistun langan toisen langanpään päättelin. Varuiksi vielä ompelin silmukkaa, josta langanpää tuli, jotta se ei vahingossakaan purkeentuisi käytössä.


Vasemmalla äsken poimittu, purettu ja  uudelleen neulottu ja päätelty sivu,
oikealla se "ylimääräinen" joka alunperin vahingossa poimittiin ja neulottiin.

Olin aika tyytyväinen, säästin meinaa tässäkin muutaman tunnin ja kyyneleen ja harmin. Että ihan vinkkinä, jos vaikka neulot liian lyhyen jotain; poimi reunan silmukat ja neulo toiseen suuntaan –jos kyseessä ei siis ole kirjo- tms neule.  Jos ei ole mahdollista kuvion vuoksi neuloa toiseen suuntaan, neulo jatkokappale ja silmukoi se sopivassa kohdassa työhön. 
Hitsi miten kätevää, kiitti yläasteen kässänmaikka! Ja nyt ei kyllä taivu ulkomaan kielelle.